Osa 3. Tehonmittauslaitteet

Osa 3. Tehonmittauslaitteet

Tehoanturit ovat erittäin monimutkaisia laitteita. Yrittäjiä on ollut, mutta kovinkaan moni ei ole onnistunut vakiinnuttamaan asemaansa tai edes saamaan koko mittaria markkinoille.

Yleispätevästi ”parasta” mittaria on mahdotonta sanoa. Kaikissa on jotain huonoa, lähinnä anturien sijainnin kannalta. Ennen hankintaa kannattaakin miettiä tarkasti haluatko siirtää mittaria pyörästä toiseen tai millaiset kiekot löytyy jo ennestään tallista.

Eri merkkiset mittarit saattavat näyttää hieman toisistaan poikkeavia arvoja. Tähän yksi selitys on mistä tehoa mitataan. Esimerkiksi voimansiirto syö tehoista muutaman prosentin, joka selittää sen miksi navasta mittaavat laitteet näyttävät matalampia teholukemia kuin keskiöstä mittaavat. Tällä absoluuttisella tarkkuudella ei kuitenkaan ole oikeastaan mitään merkitystä. Mittarissa tärkeintä on  toistettavuus, eli että mittari näyttää joka kerta yhteneviä arvoja samalla tehoalueella. Käytännössä kaikki tehomittarivalmistajat ilmottavat laitteidensa tarkkuuden olevan noin +/-2%.

Navasta mittaavat (Powertap)

Powertap anturi on rakennettu kiinni fillarin takanapaan. Napa on periaatteessa mahdollista vaihtaa kiinni olemassaoleviin kiekkoihin, mutta järkevintä lienee ehkä kuitenkin hankkia uusi valmis kiekkosetti PT navalla. Powertap mahdollistaa erittäin nopean ja helpon siirrettävyyden pyörästä toiseen, mikäli pyörissä käytetään samanlaista takapakkaa. Ongelmaksi saattaa tulla jos haluaa käyttää erilaisia kiekkoja pyörässä, kuten edullisemmat alumiiniset treenikiekot vs. hiilikuituiset kisakiekot. Tällöin saattaa tulla paineita ostaa kaksi napaa, jotta pystyy aina hyödyntämään wattimittausta ajaessa. Powertap on ollut markkinoilla jo suht pitkään ja laite on hyvässä maineessa. Omassa Powertap Pro navassani ei ole ollut käytössä mitään ongelmia, ainoastaan paristot olen vaihtanut kerran noin vuoden käytön jälkeen.

Keskiöstä/kammesta mittaavat (SRM, Power2Max, Quarq, Rotor, Stages…)

Alan pioneeri on SRM, joka on erityisesti ammattilaisten suosiossa. SRM systeemi on kuitenkin hyvin kallis ja ainakin aikaisemmat versiot piti lähettää (vuosittain?) tehtaalle pariston vaihtoon. Agegruupperille mielestäni tän hetken potentiaalisin vehje hinta-laatusuhteeltaan on Power2Max, jota on saatavilla useimpiin keskiöstandardeihin sopivana. Lukuisat keskiöstandardit ovatkin keskiöstä mittaavien laitteiden ongelma, mikäli on tarvetta siirrellä anturia pyörästä toiseen. Lisäksi vaikkapa cyclocrossarissa ja tripyörässä käytetään yleensä sen verran erikokoisia eturattaita, että samallakin keskiötyypillä tulee vielä lisää vaihtohommia.

Markkinoiden uusin peluri on Stages, joka mittaa voimaa ainoastaan toisesta kammesta tuplaten sen tehon kokonaistehoksi. Tämä saattaa aiheuttaa epätarkkuutta henkilöillä, joilla on poikkeuksellisen suuri ero jalkojen tehontuotossa. Halvempi ratkaisu, mutta viimeisimmät vertailut ovat antaneet hyviä lukemia toistettavuudesta. Laitteen antamat arvot ovat kuulemma hieman korkeita,  tosin suoraan kammesta mitatessa tehohäviöt ovat myös pieniä. Stagesin toinen valttikortti on toimivuus ANT+, sekä myös Bluetooth Smarttia käyttävien laitteiden kanssa. Stages lienee myös kevyin markkinoilta löytyvä wattimittari.

Polkimesta mittaavat (Garmin Vector, Polar-Look)

Markkinoiden kuumasti odottamia uutuuksia ovat olleet polkimen akselista voimaa mittaavat Garmin Vector, sekä Polar-Look. Molemmat ilmestyivät kauppojen hyllyille reippaasti aikataulustaan jäljessä, joka kertoo osaltaan tekniikan monimutkaisuudesta. Molemmat ovat aika hinnakkaita ratkaisuja vaikkapa Powertappiin tai Power2Maxiin verrattuna (Garmin Vector).

Polkimeen kiinnitettävien lähettimien kestävyydestä kolhuille on kuulunut pieniä epäilyjä. Pyörästä toiseen siirrettävyys voittanee nopeudessa ainakin kampi/keskiö pohjaiset systeemit, mutta ainakin Vector vaatii polkimien kiristämisen suht reippaaseen momenttiin momenttiavaimella, että anturien tarkkuus pysyy luvatuissa lukemissa.

Polarin heikkous on ollut ANT+ tiedonsiirtostandardin puute. Polarin omat tällä hetkellä markkinoilta saatavilla olevat mittarit ovat vanhanaikaisia ja niistä puuttuvat wattipohjaiseen harjoitteluun tarvittavat ominaisuudet. Kesällä polkimiin tuleva Bluetooth Smart päivitys, sekä  uusi Polar V650 mittari tulevat parantamaan tätä tilannetta. Useat älypuhelimet tukevat myös BT Smarttia, joka saattaa mahdollistaa uusia innovatiivisia ominaisuuksia tulevaisuudessa.

Muut

Kategoriaan muut luen tässä yhteydessä erilaiset kuntopyörät ja harjoitusvastukset. Nämä mahdollistavat harjoittelun ja testauksen sisätiloissa, mutta hyötyjä ei sitten saada tositoimissa ulkona ja erityisesti vauhdinjaon säätelyssä kisatilanteessa. Parempi kuitenkin kuin ei mitään ja varsinkin harjoitusmotivaation kannalta voi olla hyvä, että on erilaisia lukemia seurattavana.

Wattbike nimisiä pyöriä on alkanut viime vuosina näkymään enenevissä määrin kuntosaleilla. Pyörästä löytyy hyvät harjoittelunseurantaominaisuudet ja sen pitäisi olla tehdaskalibroitu. Käytäntö on kuitenkin opettanut, että Wattbikeissä on eroja ja siksi testaukset kannattaisi aina tehdä yhdellä ja samalla pyöräyksilöllä.

Suht halvoissakin kuntopyörissä saattaa olla watteja näkyvissä mittaritaulussa, mutta niihin kannattaa suhtautua melkoisella varauksella. Esim. työpaikan salilla polkemani Technogymin pyörä näytti hyvin optimistisia lukemia. Heittoa tuntui oman reisivakion mukaan olevan useita kymmeniä watteja. Sama koskee myös ainakin edullisimpia wattimittausominaisuuksilla varustettuja harjoitusvastuksia.

Osa 1. Miksi watteja? Eikö syke riitä? 

Osa 2. Harjoitustasot ja analyysi